Joululomaaaa

Viimein se alkoi.

Ysin syksy on ohi.

Nyt voi sitten stressata siitä pääsenkö sykin lukioon...

Noh. Ehkä mä selviin joululoman yli pahemmitta stresseittä ja sitten keväällä yritän panostaa vähän enemmän kouluun. Tosin näin mä aina aattelen eikä se koskaan onnistu mutta nyt mä voisin oikeesti yrittää koska ysin kevät ja haluisin oikeesti päästä sinne sykin lukion ranskalinjalle.

Jaa mun todari näyttää tältä:

Käyttäytyminen - 9

Äikkä - 9

Ruotsi - 9

Ranska - 8

Matikka - 9

Bilsa - 9

Mantsa - 9

Fyssa - 9

Terveystieto - 10

Ussa - 10

Yhteiskuntaoppi - 9

Liikka - 9

Enkku - 10

Ja lukuaineiden keskiarvo 9,18.

Iloisempiin asioihin (yritän olla ajattelematta koulua liikaa, nyt on loma, loma, loma, loma, ...)

Eilen oli koulun joulukirkko (se oli älyttömän tylsää ja haluisin vaihtaa et:seen mutta ei voi vaihtaa ilman että eroaa kirkosta enkä sitä ainakaan ihan heti tee, luultavasti, sitä paitsi lukios voin lukee ussaa yhen mun lemppariopeista kanssa joten se ei oo niin paha) ja meiän piti istuu siel kolmosluokkalaisten kanssa. Mun kolmonen oli ihan sulonen, höpötti koko ajan jostakin ja mä höpötin sen kanssa (vau kuinka hyvää esimerkkiä näytinkään siitä miten kirkossa pitää istua hiljaa).

Kirkon jälkeen lähettiin kavereiden kanssa yhelle meistä juhlimaan maailmanloppua, koska miksi ei. Oli tosi hauska päivä, syötiin tortilloita ja jaettiin joululahjoja ja juotiin aivan liikaa pommacia ja vähäsen cokista ja kaikki oli ihan sokerihumalassa. Mä menin jossain vaiheessa ihan sekasin ja vaan makasin nurkassa lattialla selälläni ja hihittelin itekseni. Oon tunnettu kyvystäni päästä humalankaltaiseen tilaan ilman pisaraakaan alkoholia tai mitään muuta humalluttavaa ainetta ja taas se tuli todistettua. 

Sain kanssa kovin kivoja lahjoja. Yks mun parhaista ystävistä antoi mulle Keski-Maan kartan ja Monty Pythonin maailma -kirjan, toinen Nick Draken Pink Moon -levyn. Mun poikaystävä antoi mulle J.K. Rowlingin kirjat Fantastics Beasts and Where to Find them ja Quidditch Through the Ages. Muilta kavereilta sain vielä teepaketin (juon sitä juuri jee) ja Lauren Oliverin Delirium -kirjan.

Mun kaverit tosiaan tuntee mut...

Vähän huono omatunto tuli kun annoin ite poikaystävälleni hirveen lahjan ja se anto mulle täydellisen. Meiän porukalla on tää vitsi että se on mangusti, en tiiä mistä on lähtenyt, ja kun mä törmäsin Akateemisessa kirjaan nimeltä 101 Uses for a Dead Meerkat mun oli pakko ostaa se. Oon aivan hirveä tyttöystävä mutta ei se mitään yritän sitten panostaa sen synttäreihin.

Mä oon antanu itelleni yhen joululomalupauksen:

mun pitää lukee eka ne kirjat jotka mulla on jo kesken ennen kuin voin alottaa yhtään uutta joululahjaksi saatua kirjaa. Toivottavasti onnistun. Saa nähdä, mulla nimittäin on aika monta kirjaa kesken...

Mutta mun pitää mennä siivoomaan mun huone, se näyttää kaatopaikalta (en ees liiottele) ja äiti tappaa mut jos se ei oo siistihkö kun se tulee kotiin.

Kirjoitushaaste 4/30

Day 03 → How do you come up with character names? 

Day 04→ Your first stories/characters. 

Day 05→ By age, who are your youngest /oldest char­ac­ters? 

Mä en ihan tosi muista mun pikkutyttönä kirjoittamista tarinoista yhtään mitään. Luultavasti en edes halua muistaa. Kuitenkin, mä muistan että joskus pienenä kirjoitin aivan kammottavan viisikko-fanficin.

Ei siitä sen enempää...

Syksyllä tapahtunutta

Arvatkaa kuka ei oo millään ehtiny tai jaksanu postata tänne yhtään mitään?

Arvasitte oikein. Se olen minä.

Nyt on jo joulukuun viides, siitä on kuukausia kun viime postaus ilmestyi. Huh huh.

Oon yrittäny uskotella itelleni että ihan sama, tää on mun blogi, mä saan postata tänne ihan niin harvoin kuin huvittaa.

Oon huono uskottelemaan itelleni asioita.

Noniin. Mitäs mun elämässä on tapahtunu tämän syksyn aikana?

No, koulussa käynti on tullu paljon mukavemmaksi ja helpommaksi, oon onnistunu jopa repimään jostain vähän motivaatiota. Osa ajasta menee pohdintaan 'menenkö nyt sykin lukioon vai yritänkö kallioon' mutta alitajunta ohjaa mua jäämään sykkiin kavereiden luo. Nyt alkaa olla lukukauden pahin ohi, ei enää oo tiedossa kuin yksi koe ja elämä tuntuu paljon rennommalta. Tosin heti kun olin päässyt stressistä yli tulin kipeäksi, tänään jäin kotiin enkä menny itsenäisyyspäiväjuhliin, saa nähä, minkälainen huomisesta tulee.

Kaivoin kalenterin esiin ja rupesin käymään läpi syksyn kohokohtia.

25. syyskuuta

Pääsin Fun.in keikalle! Se oli mahtavaa. Upea ilta.

Ei minun ottamani, lähde

16.-23. lokakuuta

LONTOOOOOOOOO! Eli pääsin syyslomalla isäni kanssa Lontooseen. Oli upea, upea loma. Rakastuin kaupunkiin. 

Kuulinko että haluatte kuvia? Saamanne pitää. Mulla on tuhat muutakin mutta tässä muutama:

Sherlockin kuvauspaikka ja hieno kahvila jossa
syötiin ekana aamuna aamiaista.

Oli pakko käydä Kings crossillakin, tietenkin. 

Käytiin kattomassa upeaa Our Boys -näytelmää,
jossa näytteli Arthur Darwill ja Matthew Lewis <3

Doctor Who-kauppa. Totta kai.

Ja Sherlock Holmes-museo.

sen ikkunasta otettu

ja sen ovesta.

Katu jolla meiän hotelli oli. Paddingtonissa.

Törmättiin johonkin jännään mielenosoitukseen.

Se on Lontoo joten siellä sataa ja on sumuista.

2. marraskuuta

Meiän koulussa oli Halloween-päivä ja meiän porukalla oli hauskaa: pukeuduttiin Tylypahkalaisiksi.

Ehdottomasti paras kuva joka meistä otettiin päivän aikana.
Mä oon keskellä ja toi hirtetyn näköinen korpinkynsi
mun oikealla puolella on poikaystäväni. Että joo.

23.-24. marraskuuta

Olin Hobitin jonotustilaisuudessa Tennispalatsissa. Mahtava yö, ensin muutaman tunnin jonotus ulkona, siinä vaiheessa vähän tylsistyi ja jäätyi, mutta kun 22.30 (jos oikein muistan) päästiin sisään ja saatiin jonotusnumerot yö meni nopeasti. Katottiin pidennetyt versiot kahesta ekasta sormusten herrasta ja kotiin pääsin ensi-iltalipun kanssa klo 07.55 24.11. Ensi-ilta ensi viikolla, jääksis.

Kuva Finnkinon facebooksivuilta. Mä ihan vasemmassa reunassa,
vieressäni ystäväni Milja jonka kanssa olin jonottamassa.

Mitäs muuta syksyn aikana on tapahtunu? Ainakin olin mukana koulun musikaalissa, High School Musical-versio, oli hieno. Oikeesti. Mulla tosin ei ollut yhtään replaa eikä mitään mutta ei se menoa haitannut.

Viikonloppuna yritän päästä kattomaan Skyfallin mutta saa nähdä onnistuuko.

Että semmosta. Mitäs teille kuuluu?

Syyskuu

Joopajoo, tyypillistä mua, oon taas unohtanut päivittää.

Tänään on ensimmäinen syyskuuta, mikä kai tarkoittaa sitä että syksy on virallisesti alkanut. Mun mielestä se kyllä on jo alkanu pari viikkoo sitten, oikestaan jo sillon ku koulu alkoi.

Muu perhe on nyt mun serkun synttäreillä, mä en jaksanu mennä. En menny eilen kouluun, ja nytkin olin sen verran väsynyt etten menny. Eikä oikestaan yhtään kiinnosta sukulaisten tapaaminen just nyt.

Jotenkin tää kouluvuosi on vieny multa kaiken puhdin välittömästi. Jo nyt stressi alkaa käydä päälle. Asiaa ei kyl yhtään auta se, että mulla on nyt vähintään neljänä iltana viikossa jotain: kaks kertaa töitä, kerran isoskoulutus ja kerran partio. Sen lisäks koko ajan on jotain tehtävää partion suhteen.

Mut on mun elämässä paljon hyviä asioitakin tällä hetkellä.

Tänään alkaa Doctor Whon seiskatuottari! Se on loppujen lopuks kuitenkin hyvä asia vaikka sen takii joudun kärvistelemään epätietoisuudessa ja pelossa siitä mitä kamalaa tänään tulee siinä tapahtumaan.

Toiseksi, mä oon onnistunu vähän kirjottaa mun novellikokoelmaa eteenpäin. Se on huippuu, koska en oo kesäloman alun jälkeen jotenkin onnistunut kirjottamaan mitään. Eilen kuitenkin pakotin itteni kirjottamaan, ja vitsi se tuntu kivalta.

Kolmanneksi, mulla on iso kasa ihania, osa melko tuoreita, osa vanhoja ystäviä, joiden kanssa voi jutella aika lailla kaikesta ja joiden kanssa musta tuntuu siltä että oon tosi onnellinen ja iloinen. Mulla on nykyään ihana kaveriporukka.

Neljänneksi, ens viikonloppuna on riparin jatkis ja vaikka nyt tuntuu silt etten ees melkeen jaksais lähtee sinne tiedän et kun mä oon siellä se on ihan mahtavaa.

Viidenneksi, vaikkei tosiaan vähiten tärkeimmäksi, mulla on melkein-poikaystävä. (nyt mä sain sen sanottuu! oon keränny siihen rohkeutta koko tän postauksen kirjottamisen ajan). Se on kuulunut tähän meiän kaveriporukkaan sen alusta asti, jostain viime talvesta siis, mutta nyt pari viikkoo ennen koulun alkuu älysin et taidan olla ihastunut siihen. No, se on ihastunut muhun, mä oon siihen, kaikki on ruusuilla tanssimista, ollaan oltu jo Taiteiden yössä (tosin meiän kaveri tunki kolmanneks pyöräks) ja ollaan ens viikolla menossa kattomaan Bravea (Urheaa) kahestaan. Ei olla (vielä) virallisesti yhessä, mut se nyt on vaan ajan kysymys. Ootan ens torstaita aika paljon.

Että semmosta.

En näköjään vieläkään jaksa laittaa kuvia ja sitä paitsi meiän kone on ollu kuolemassa viime aikoina joten tuskin kannattaakaan yrittää ladata niitä lisää koneelle.

Kirjoitushaaste 3/30

Day 02 → How many char­ac­ters do you have? Do you pre­fer males or females? 

Day 03 → How do you come up with character names? 

Day 04→ Your first stories/characters. 

Mun on aina tosi, tosi vaikee keksii hahmoille nimii. Usein käännyn ystävien puoleen, tai joissain tapauksissa nimikoneiden, mut se tuntuu tyhmältä. Joskus, mut tosi tosi harvoin, nimet tulee kuin luonnostaan, kuten esim. mun yhessä fantasiajutussa vaan tiesin että päähenkilön nimi on Matt ennen kuin ees alotin kirjottaa.

Yleinen tapa mulla on kans käyttää sanakirjoja. Etin jonkun sanan joka sopii hahmoon, katon mikä se on eri kielillä, valkkaan jonkun kivalta kuulostavan ja saatan muokata sitä vähäsen. Näin päädyin ainakin samassa tarinassa olevaan Aíloon. En kuollaksenikaan muista mitä se tarkoittaa.

Usein mä alotan tarinaa kirjottaessani niin että joka kohassa johon se nimi tulee lukee tyyliin MIEHEN NIMI TÄHÄN. Tyhmää, mut minkäs teet.

(btw älysin just et mun synttäreistä on kohtta kuukausi mut tuol lukee silti et oisin neljätoista. Aika vaihtaa.)

KOULU

Siitä on ikuisuus kun viimeksi kirjoitin tänne,

mut siihen on syy. Ja se syy on kesäloma.

Mä tein vaikka mitä, olin mökillä ja partioleirillä ja sähläsin kavereiden kanssa enkä vaan jaksanu ruveta miettimään mitään blogia.

Tänään kuitenkin koulu alkoi ja mulle tuli tää blogi mieleen joten päätin tehä uuden postauksen. JEE!

Eli. Tänään raahaudun kouluun klo 9.30 hyperaktiivisena (se johtui aikaisesta herätyksestä. en voi sanoa olleeni innoissani uudesta kouluvuodesta - päinvastoin) ja yhdeksäs kouluvuoteni alkoi. Outoa. Peruskoulun vika luokka.

En kyllä millään ois vielä menny kouluun jos jotenkin ihmeellisesti olisin voinu sen välttää. Se vanha kunnon syy 'kouluun kannattaa mennä koska siellä näkee kavereita' ei toimi mulla, koska niitä samoja kavereita näkisin kuitenkin, oli koulu tai ei; itseasiassa osaksi koulu haittaa meitä koska meil on niin paljon hienoja suunnitelmia jotka pitää toteuttaa loma-aikaan.

Yks hyvä puoli koulus on kyl: se auttaa mua selvittää mun ajatuksii yhen pojan suhteen.

Ehkä jopa kerron joskus siitä enemmän.

Meil vaihtu luokanvalvoja, meiän enkunope on nyt luokanvalvoja, ja se saattaa olla ihan kivaa. Saa nähä.

Nyt mua kuitenkin väsyttää, saatan mennä pikkuhiljaa nukkumaan, yritän pian tehä paremman postauksen, bye!

Kirjoitushaaste 2/30

Ketään ei haittaa et kolmas postaus peräkkäin on tätä kirjotushaastetta? Hyvä.

Day 01 → Your favorite writ­ing project/universe that you’ve worked with. 

Day 02 → How many char­ac­ters do you have? Do you pre­fer males or females? 

Day 03 → How do you come up with character names? 

Miten mä voin laskee kaikki mun hahmot? Mul on niitä tosi paljon, koska yleensä vaihan joka novellissa hahmoja. Harvemmin palaan samaan hahmoon toista kertaa.

Siinä mun keskeneräisessä fantasiaromaanissa hahmoja on tällä hetkellä kolme (plus kaksi jotka tuli esiin takaumassa). Kaikki niistä kolmesta on miehii. Suunnitelmissa on ekan naishahmon tuominen esiin varmaa seuraavassa luvussa, aika pian joka tapauksessa. Eikä sille tuu romanssii päähenkilön kanssa. Ei missään tapauksessa, liian kliseistä. Ehkä sen kääpiön kanssa.

Vaikee sanoo. Aikasemmin oon tykänny kirjottaa naishahmoista, mut nykyään oon jotenki ruvennu siirtyy miespuolisiin. Ehkä oon vaan kaivannu vaihteluu.

Mä oon aika neutraali täs asias. Joskus musta on mukavaa kirjottaa novelleja joissa ei missään vaiheessa paljastu onko päähenkilö mies vai nainen.

Mä tykkään tästä haasteesta <3

Huomenna lähen koko päiväksi Turkuun, ylihuomenna aika menee riparivalmisteluihin ja ens viikon oon riparilla. Seuraavaan postaukseen voi siis mennä vähän aikaa.

Kirjoitushaaste 1/30

Päätin nyt sitten heti aloittaa tän kirjoitushaasteen.

Day 01 → Your favorite writ­ing project/universe that you’ve worked with. 

Day 02 → How many char­ac­ters do you have? Do you pre­fer males or females? 

Day 03 → How do you come up with character names? 

Mun on tosi vaikee valita ylipäänsä mistään lemppareita. Ainakin nyt mä rakastan kirjoittaa mun hienoa fanfictionii (sherlock + doctor who + terry pratchettin maailma = the most wonderful thing ever jos Kaisa vaan osaisi kirjottaa). Yks mun ihan lemppareista on novellikokoelma nimeltään 24h joka on pahanlaisesti kesken. Ihanaa on kans kirjottaa mun toistaiseksi nimetöntä, piitkää fantasiakertomusta, mut oon jääny siinä vähän jumiin.

Vähän paha sanoo just nyt, mulla on koko kesän ollu pahanlaatuinen writers block. Toivottavasti se paranee tästä pikkuhiljaa...

On muuten yllättävän vaikeeta vastata suomeks enkuks kysyttyyn kysymykseen, aivot asettuu automaattisesti enkkuasetukselle jollon ajattelenkin enkuks...

Kirjoitushaaste 0/30

Mooi!

Mä en oikeesti osaa sanoo onko tää hyvä ajatus kun en sitä valokuvaushaastettakaan tehny erityisen ahkerasti, mutta en välitä.

Aion nyt alottaa siinä rinnalla toisen haasteen, joka liittyy vaihteeks kirjottamiseen.

Löysin tän tumblrista, jtn se on enkuks, mutta vastaan kyl suomeks.

Ja teen tätä samaan tyyliin kuin valokuvaushaastetta, eli sillon ku ehin ja jaksan enkä kuukautta yhteen putkeen. Se on jotenkin helpompaa.

Mun mielestä tää vaikuttaa kiinnostavalta, onko mielipiteitä?

Kiinnostaako ketään ylipäänsä tietää näistä asioista? (tosin ihan sama se on, mua kiinnostaa tehä tää ja musta on kiva pohtia asioita eri kannoilta, mutta ois kiva tietää kiinnostaako jotein muutakin)

Day 01 → Your favorite writ­ing project/universe that you’ve worked with. 

Day 02 → How many char­ac­ters do you have? Do you pre­fer males or females? 

Day 03 → How do you come up with character names? 

Day 04→ Your first stories/characters. 

Day 05→ By age, who are your youngest /oldest char­ac­ters? 

Day 06 → Where are and you most com­fort­able writ­ing? Use the 5 W’s.

Day 07 → Do you lis­ten to music while you write? What kind? How do you relate music to your writing?

Day 08 → What’s your favorite genre to write? To read?

Day 09 → How do you get ideas for your char­ac­ters? Describe the process of cre­at­ing them. 

Day 10 → What are some really weird sit­u­a­tions your char­ac­ters have been in?

Day 11 → Who is your favorite/least favorite char­ac­ter to write? 

Day 12 → In what story did you feel you did the best job of world→­build­ing?

Day 13 → What’s your favorite cul­ture to write, fic­tional or not?

Day 14 → How do you map out loca­tions, if needed?

Day 15 → A writer you admire, whether pro­fes­sional or not!

Day 16 → Do you write roman­tic rela­tion­ships? Are you good with those? Do you write sex scenes?

Day 17 → Favorite pro­tag­o­nist. 

Day 18 → Favorite antag­o­nist. 

Day  19 → Favorite minor that decided to shove him­self into the spot­light. 

Day 20 → What are your favorite char­ac­ter inter­ac­tions to write? 

Day 21 → Do any of your char­ac­ters have chil­dren? How well do you write them?

Day 22 →Tell us about one scene between your char­ac­ters that you’ve never written.

Day 23 → How long does it usu­ally take you to com­plete an entire story? 

Day 24 → How will­ing are you to kill your char­ac­ters if the plot so demands it? 

Day 25 → Do any of your char­ac­ters have pets? Tell us about them.

Day 26 → Do you draw your char­ac­ters? Do oth­ers draw them?

Day 27 → Do appear­ances play a big role in your sto­ries? How you go about design­ing your char­ac­ters.

Day 28 → Have you ever writ­ten a char­ac­ter with phys­i­cal or men­tal dis­abil­i­ties?

Day 29 → How often do you think about writ­ing?

Day 30 → Best source of inspiration?


EDIT: rupesin nyt kutsumaan tätä haastetta kirjoitushaasteeksi ja edellistä valokuvaushaasteeksi vaikka kaikki niistä kuvista ei ookaan mun ite ottamia... toivottavasti selkeyttää asioita

Juhannuksenviettoon

Hyvää Juhannusta kaikille!

Me lähetään huomenna aamulla mökille, siellä ei oo nettiä (saa nähä minkälaisii vierotusoireita saan...) joten en osaa viel sanoa millon pääsen taas koneelle ja kirjottamaan tänne.

Heippulei ja pitäkää hauskaa Juhannuksena!

Syvänsininen meri

Tervepä terve.

Tässä postauksessa kerroin, että olen menossa katsomaan leffaa nimeltään Syvänsininen meri. No, kävin katsomassa sen ja se oli upea, mutta vaikka siitä on jo aika kauan, haluan nyt kertoa kyseisestä leffasta.

Syvänsininen meri (The Deep Blue Sea) sijoittuu vuoden 1950 tienoille. Elokuva alkaa päähenkilö Hester Collyerin (Rachel Weisz) itsemurhayrityksestä. Koko elokuva sijoittuu pääosin tähän yhteen päivään Hesterin asunnossa, ja kaikkine takaumineen ainakin ite oli hieman pihalla alussa. Hester on muuttanut erilleen aviomiehestään Sir William Collyeristä (Simon Russell Beale) toisen miehen, sodassa lentäjänä toimineen Freddie Pagen (Tom Hiddleston ♥) takia.

Freddie (Tom Hiddleston) & Hester (Rachel Weisz)

Freddie & Hester

Mun sydäntä särkee kattoa kaikkia näitä kuvia. Sille, joka ei oo nähnyt ite leffaa, tulee mielikuva onnellisesta parista, eikö vaan? Siitä, että nämä kaksi ovat onnellisia yhdessä eikä koko elokuvassa ole mitään kauheaa tai surullista tai masennusta tai tai tai...

Argh niin väärä kuva. Oikeasti koko leffa on älyttömän masentava. Siihenhän nimikin viittaa.
Ite ahdistuin, itkin ja nauroin leffan aikana. Sen jälkeenkin mulle jäi jotenkin tyhjä ja ahdistunu olo (varsinkin sen jälkeen ku koin oloni tosi hylätyksi kaikkien kolmen kaverin lähettyä yhessä yhteen suuntaan ja mun mentyä yksin päinvastaseen. Sen jälkeen oikeesti itkin junassa. Mul oli leffan takii jo vähän surkee olo ja oisin tarvinnu jonkun seuraa, mut sitten mul oli älyttömän yksinäinen ja hylätty ja inhottava olo).

Mielestäni hahmot on rakennettu hienosti. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Kerron vähän tarkemmin kolmesta päähenkilöstä:

Hester

Hester on melko sympaattinen hahmo, jonka kautta tuntee vahvasti särkyneen sydämen ja masennuksen. Elokuva koetaan suurilta osin hänen kauttaan. (Miksi mä en nyt pysty sanoo Hesteristä paljon mitään? Oikeesti hyvä ja monipuolinen hahmo mut ku ei tuu asioita mieleen ei voi mitään.)

Freddie

Freddie... Ite osalta rakastuin Freddieen, vaikka hän onkin aika paskiainen. Hänen on ollut sodan jälkeen vaikeaa sopeutua siviilielämään, eikä hän kykene vastaamaan Hesterin tunteisiin kunnolla. Freddie on myös äkkipikainen (ja voi ei kun hän huutaa mulle tulee itelle joka ikinen kerta itkuinen olo ja painaudun syvälle penkkiin, en vain kestä sitä, ihanaihana näyttelijä mutta sydäntäsärkevä sellainen, Tom siis). Kuitenkin, hahmossa on jotain johon tyttö rakastuu (puhunkohan nyt Hesteristä vai itestäni? Ja jos puhun itestäni, onkohan 'se jokin' loppujen lopuksi näyttelijä? ehkä mä vaan suljen suuni).

Sir William Collyer (Simon Russell Beale)

Sir William on todella hyvä hahmo. Ite tykkään hänestä, hän on jotenkin todella sympaattinen ja suloinen, rakastaa yhä kaiken jälkeen Hesteriä. Sir William on vanhanpuoleinen mies, joka on tietyllä tavalla aika mammanpoika. Sydäntäsärkevä, ihana hahmo.

Ehken kerro enempää, jos joku haluaa nähä leffan ni en ihan kaikkee kuitenkaan paljasta. Ihana leffa. Surullinen ja masentava mut upea.

Sadesunnuntai

Ulkona sataa.

Mulla on taas semmoinen olo ettei tekis mieli tehä yhtään mitään.

Parin tunnin päästä alkaa mun ihanan parhaan ystävän rippijuhlat.

Mä en oo ees paketoinu sen lahjaa enkä tehny korttia enkä päättäny mitä puen päälle enkä mitään eikä mun tekis ees mieli.

(Milja jos sä luet tän älä ymmärrä väärin, sä oot ihana ja mä oon oottanu sun juhlia mut tänään ei vaan oo juhlafiilis, u know... kyl mä sinne ilmestyn, usko pois)

Ja ihan tiedoks vaan, mulla taitaa olla kolme keskeneräistä luonnosta. Kyl mä ne postaan viel jossain vaiheessa. Aika pian. Toivottavasti.

Mut hei nyt mä kerron teille vähän eilisestä.

Jos joku ei sitä satu tietämään (mikä on hyvin epätodennäköistä) mä satun fanittamaan Sherlock -nimistä tv-sarjaa aika... intohimoisesti. No, mä kuulun yhteen hienoon ryhmään jossa on reilu parisataa muuta samanhenkistä suomalaista, ja siitä sitten on vielä tehty pienempi, virallinen yhdistys, johon mä kuulun kans.

Eilen mä olin sitten tän yhdistyksen järjestämässä Sherlock-maratonissa, katottiin eka tuottari (eli kolme jaksoo), syötiin (pitsaa ja popcornii) ja juteltiin ja juteltiin ja pidettiin hauskaa. Oli upee päivä.

Ostin sieltä noi kolme pyöreetä pinssiä. Ton pienen sain tuliaisiks Lontoosta.
Kaikki paitsi toi sininen liittyy Sherlockiin, sininen taas Doctor Whohon...
ehehe

Ihan älyttömän huono valo kuvaamiseen, huomasin... Muuten, eka kuva jonka oon ite ottanu sen jälkeen kun alotin uudestaan bloggaamisen.

Lomalla tapahtunutta

Heippulei.

Oon ollu taas uskomattoman huono kirjottelee tänne, vaikka onki loma. Anteeks. Oon alottanu muutaman postauksen, mutten oo saanu niit loppuun. Jos tän kuitenki saisin? Pidän peukut pystyssä.

Joten.

Lauantaina 2.6 oli kevätjuhlat. Lyhyesti mun todari: keskiarvo tais olla 9,2, kaks kasii (kemma ja ranska) ja viis kymppii (hissa, äikkä, kuvis, terveystieto, bilsa) ja loput ysejä. Ysille lähen siis hyvältä pohjalta, tästä hyvä lähtee miettii mihin lukioon yritän (tällä hetkellä uskon että ekana vaihtoehtona mulle tulee olemaan Kallion ilmasutaidon lukio ja tokana SYK:n ranska-linja).

Voi ei mun ei pitäny puhuu koulusta anteeks lopetan.

Kuitenki, kevätjuhlan jälkeen menin pikkusiskon kans isälle, pikkusisko mökötti koko päivän (kai sitä et sen joku arvosana oli huonontunu, hui kuinka kamalaa) ja mä tuskastelin sitä ettei netti toiminu. Eipä kai sinä päivänä hirveesti muuta tapahtunu.

Sunnuntaista maanantaihin (3.-4.6) olin ystävälläni Hennalla yötä toisen ystävän kanssa. Pelattiin Super Mario Brossii tosi, tosi paljon, syötiin ja pidettiin hauskaa.

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina (5., 6. ja 7.6) olin töissä ja lagasin koneella.

Perjantaista sunnuntaihin (8.-10.6) olin sillä hienolla vaelluksella josta mainitsin. Meitä tais olla siellä aluksi yhdeksän, toiseen yöhön mennessä porukka väheni seitsemään. Se oli jotenkin tyypillinen 'vaellus' meille, käveltiin yhteensä ehkä jopa neljä kilsaa ja loppuaika istuttiin nuotion äärellä syömässä. Kivaa oli, ei mitään valittamista.

Maanantaina (11.6) ensin lagasin aika pitkään, sitten siivosin ja joskus viiden aikoihin mun ystävä tuli meille. Käytiin kaupassa ostamassa perusherkkuja ja loppupäivän lagattiin yhessä ja uskouduttiin toisillemme. Tuntuu niin ihanalta että on joku joka on omissa kaveripiireissään ollu vähän niinku samanlaisessa asemassa, koska kukaan, joka ei oo kokenu sitä mitä mä oon ei vaan osaa ymmärtää sitä. Tähän nimenomaiseen ihmiseen oon tutustunu vasta tänä keväänä, joten siinä on sekin hyvä puoli että se ei oo kuullu samoja juttuja vielä viittätuhatta kertaa toisin kuin kaikki muut mun ystävät. Hän oli meillä yötä (ja tutustutti mut yhteen upeaan peliin, jonka ihan varmasti hankin wiille heti tilaisuuden tultua: ace attorney!).

Keskiviikkona (13.6) menin Suomenlinnaan piknikille kahden ystäväni kanssa. Meitä piti olla isompi porukka mutta muut eivät sittenkään päässeet, joten oltiin kolmistaan. Sää oli ihanan aurinkoinen ja meillä oli hauskaa. Suomenlinnasta lähdettyämme käytiin vielä Akateemisessa, meillä on paha tapa hengata kirjakaupoissa, siitä tulee vaan niin kiva fiilis ja on aina hauskaa olla kirjojen ympäröimänä. Sitä paitsi mulla on reilun kuukauden päästä synttärit joten totta kai mä voin miettiä lahjatoiveita.

Tänään... oon lagannu koneella. Tarkotus ois lähtee ettimään rippimekkoa. Kai. En millään jaksais. Ulkona on nätti sää ja mulla on mukava olo tässä istuessa sohvalla dataamassa ja kattelemassa partsille. Sitä paitsi mulla on vähän nälkä. En oo koko päivänä viel jaksanu syödä. Taidan lähteä tutkimusmatkalle keittiöön.

Että semmosta. Taas tuli täysin kuvaton postaus.

Vaellukselle

Mua ei tuu näkymään viikonloppuna,

lähen vaeltamaan kasan partiolaisia kanssa.

Pitäkää hauskaa, saatan ehkä jopa tehdä

jonkun vaelluspostauksen kun tuun takas.

Moikkamoi!

Fun.

Oli vaan pakko tulla kiljumaan tänne:

Fun. on tulossa Helsinkiin syyskuussa ja mulle on varattu lippu niiden konserttiin!!!

ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ

Fanitus pääsee oikeuksiinsa ♥ Oon vaan kijunu koko päivän siitä asti kun ystävä soitti mulle ja kertoi asian (ja varanneensa meille liput).

Valokuvaushaaste osa 12/30

Niinkuin oon jo sanonut, nää lempparijutut on kaikista vaikeimpia.

Onneksi tää haastekin vaikuttaa muuttuvan kiinnostavammaksi tän jälkeen.

Päivä 11: kuva lempijuomastasi
Päivä 12: kuva suosikki ruoastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät

Mulla ei oikeesti oo mitään lempiruokaa. Mä pidän tosi monista ruoista, mutta on tosi vaikee korottaa yhtä muiden yläpuolelle. Etin sitten Googlesta kuvan siitä perusvastauksesta jonka sanoin aina pienenä kun multa kysyttiin tätä:

Makaronilaatikko.

Se on yksi niistä turvallisista lapsuusruoista jotka ovat aina hyviä. En kyl tiiä voinko sano sitä enää lempiruoakseni mutta väliäkö sillä.

Partiota, koulua, töitä ja kesäsuunnitelmia (ja leffoja!)

No. Niinkuin sanoin jo edellisessä postauksessa, kirjoitan nyt taas sekavan postauksen elämästäni.

Aloitan partiosta.

Niinkuin oon jo pariin otteeseen maininnut, oon tätä keväänä käynyt ryhmänohjaajakurssin, mikä tarkoittaa sitä että olen johtaja, mikä tarkoittaa sitä että saan syksyllä oman ryhmän kahden kaverini kanssa, mikä tarkoittaa sitä että joudunpääsen kaitsemaan 10-15 yheksän-ykstoistavuotiaan yliaktiivisen pikkutytön ryhmää. Eilen torstaina olin vetämässä tälle tulevalle ryhmälle kokousta ja ne oli kyllä tosi suloisia. Tosin se johtuu siitä ettei ne vielä tunne meitä, alussa ne on kilttejä mutta kohta me itketään niiden riiviömäisyyttä (huomaattehan mun positiivisen asenteen). Noeei oon oikeesti tosi innoissani oottamassa syksyä.

Oli kanssa hauskaa huomata, että kun näiden samojen kavereiden kanssa oltiin oltu vetämässä yhelle toiselle ryhmälle harjoituskokousta tiistaina niin johan nämä kyseli 'voidaanko me tehä sitä mitä Möhiläiset teki?' joten tiistain kokous oli tainnu loppujen lopuks onnistuu hyvin, jos ne oli kertoillu kavereilleen ja kaikkea.

Ehehee vielä ens viikolla niiden tulevien lapsieni kokoukseen ja sitten nään osan niistä kesäleirillä seuraavan kerran ja osan vasta syksyllä.

Mitäs sitten? Uskoin että mulla ois paljon kerrottavaa.

No, koulu.

Tänään, perjantaina, meillä oli tosi rento koulupäivä. Historianretkeen meni koko päivä: aamulla piti olla 08.40 Mannerheim-museolla, jossa kuunneltiin älyttömän epäselvästi puhuvaa opasta reilu tunti ja hakeuduttiin sitten Hietaniemen hautausmaalle jossa kierrettiin ns. sankarihautoja. Mulla oli aika ikävää kunnes päästiin sinne hautuumaalle, koska mun kaverit oli ollut aamulla myöhässä ja jouduttiin sitten eri ryhmiin, joten olin tosi yksinäinen siellä museossa, matkalla hautuumaalle ja hautuumaalla odotellessa (toinen ryhmä tuli paaljon myöhemmin kuin meidän). Sitten viimein ystävät viitsivät saapua paikalle ja loppupäivän oli paljon hauskempaa. Kun ope päästi meidät lähtemään, kävin vielä kattomassa meiän sukuhautaa johon on haudattu mm. mun isoäiti jota en koskaan ehtinyt näkemään. Enää viikko kouluu jäljellä (eikä sitäkään voi laskee kunnolliseksi)! Maanantaina ns. normaali koulupäivä, joka kyl loppuu jo puol kaks, eikä me oikeesti tehä enää mitään. Tiistaina melkeen koko päivä menee pesiksen kattomiseen, tosin mua ei kyllä ees kiinnosta kattoo joten relaamiseen ulkona. Keskiviikkona joku himmee itämeripäivä josta mulla ei oo hajuakaan mikä se on. Torstaina aamusta on 'normikouluu' ja kahentoista jälkeen kevätkirkko, joten koulu loppuu jo yheltä. Perjantaina sitten meillä on luokan oma piknik Kaivopuistossa, siihen menee vaan kolme tuntii ja luultavasti jään sen jälkeen keskustaan tekemään jtn hauskaa. Sitten lauantaina kevätjuhlat ja kesäloma alkaa!

Tosiaan, työt!

Mulla on nyt kaksi hienoa työtä: ulkoilutan yhtä koiraa ja aloitan 'oikeat' työt yhessä kiskassa. Se koiranulkoilutus on aika hyvä diili ainakin mun mielestä: käyn siellä n. kerran viikossa, vien koiran reilun puolen tunnin lenkille, istuskelen siellä jonkun aikaa tyhjentämässä niiden jääkaappia ja pitämässä seuraa koiralle ja saan siitä 10€ joka kerralta. Sitä paitsi kun sen omistaja viimein hankkii kotikoneen saan käyttää tietsikkaakin vapaasti.

Kiskahomma on sitten vähän erilaista. Tää kiska on mun entisen futisseuran omistama, sijaitsee kotikentän vieressä. Käyn siellä vähän sillon kun mulle sopii, eka kerta oli torstaina puolentoist tunnin tutustumiskerta, jossa seisoskelin vaan ja mulle selitettiin asioita. Eka oikee työvuoro mulla on sunnuntaina, jollon oon siellä yksikseni neljästä jonnekin seittemän ja kaheksan ympärille. Saan siitä seittemän euron tuntipalkkaa, mikä on mulle oikein hyvä mut jos pitäis elättää itteni oikeesti ei ois ihan niin... Toisaalta saan vaikka lukee siellä koko päivän, ottaa koneen mukaan, kitata kahvii niin paljon kuin huvittaa (se ihminen joka tutustutti mua työhön kertoi, ettei hän ollut pitänyt kahvista ennen kuin aloitti työt tuolla ja sittemmin se on addiktoitunut. Varoitti että mulle käy samalla tavalla), syödä vähän vanhaks menneet ruoat ja ostaa puoleen hintaan jos haluun jotain. Että oon aika tyytyväinen tästäkin. Kumpikaan siis ei oo kesätyö, vaan vakityö, joten mul on asiat aika hyvässä kunnossa siltä osalta ainakin toistaiseksi.

Kesäsuunnitelmia!

Lupasin tässä postauksessa kertoa kesäsuunnitelmistani, joten tässä tulee. Toivottavasti kerron niistä lisää sitten lähemmin.

Kesällä mulla tulee olemaan ainakin riparin toinen osa heinäkuu ekalla viikolla ja rippijuhlat. Suunnitelmissa ostaa oma kone viimein sitten lahjarahoilla... Partio näkyy kesässä suurleiri Sarasteen merkeissä, meen sinne johtajana ja siitä tulee upeaa. Luultavasti myös mökkeilyä, sekä omalla että kavereiden mökeillä. 15-v synttäreitäkin vietän sitten heinäkuun puolella. Kavereiden rippujuhlissa pitää kanssa kiertää ja pikkusiskon synttärit järkätä.

Sitten mulla on kavereiden kanssa vielä paljon hienoja suunnitelmia. Tällä hetkellä meillä on suunnitteilla kuusi eri leffamaratonia, joista ainakin osa vietetään kesällä. Suunnitelmissa scifimaratoni (Linnunradan käsikirja liftareille, Fifth element ja Aikamatkustajan vaimo), Freehiddlebatch (yks leffa Martin Freemanilta = Hot Fuzz, yks Tom Hiddlestonilta = Archipelago ja yks Benedict Cumberbatchilta = Third Star + luultavasti War Horse, joka ei muuten kiinnosta yhtään mut siin on sekä Tom että Ben), Potter (kaikki kaheksan leffaa, wuhuu), Cranfordin naiset (telkkarisarja jota mun ystävä rakastaa jtn hän haluu näyttää ne meillekin), The Lord of the Rings (pidennetyt versiot!) ja joku jonka oon näköjään unohtanu. Ei huolta, ne lukee mulla jossain mut oon liian laiska menemään sinne asti just nyt. Me aiotaan kans kahen ystävän kanssa pitää kirjoitussessioita. Ja lähtee pitkille pyöräretkille. Ja ehkä telttailemaan. Luultavasti puoletkaan suunnitelmista ei toteudu ja toivottavasti jää aikaa ex tempore -suunnitelmille ja relaamiselle.

Tadadam, tästä tuli taas aivan tylsä ja kuvaton postaus, pyydän anteeksi, kiitän ja kumarran.

JA Finnkinossa menee ihanalta vaikuttava leffa, Syvänsininen meri, jota olin melkeen menossa kattomaan tänään mutta kaveri joutu perumaan joten meen kattoo varmaan ens viikolla. Täs pari kuvaa kuitenkin Tom Hiddlestonista siinä leffassa... syy jonka takii haluun nähä sen ♥

Pikakelaus (ja leffoja)

Terve vaan (:

Aattelin nyt käydä pikakelauksella läpi vähän kaiken mitä mulle on tapahtunu viime kirjoittamisten (en siis laske eilistä) jälkeen. Saa nähä mitä kaikkea muistan ja kuinka tarkasti kerron. Sitä paitsi katon tässä samalla Leijonakuningasta, joten keskittyminen on vähän toispuoleista. Ja ruokaakin yritän itelleni laittaa.

Tosiaan, postaukset ovat nyt aikas kuvattomia, koska oon isällä ja kamerakin on äidillä.

No siis. Viimeksi kirjoitin maaliskuussa... (piti kaivaa kalenteri esiin, ei tästä muuten tulis mitään) Silloin koulussa oli helppoa, jostain syystä meil ei ollu ees melkään yhtään läksyjä eikä mitään. Partiossa ryhmänohjaajakurssini oli just alkanut... ehkä siitä vähän myöhemmin lisää. Kävin kans yhen partiokaverin kanssa hienossa kisassa nimeltään TarpSport, joka me voitettiin (oltiin viel pienin ryhmä koko kisassa) ja saatiin paaljon suklaata! Tosiaan. Mulla oli kanssa tet lähikirjastossa, koko viikon kanniskelin kirjoja ympäriinsä ja tein semmosii perusjuttuja, oli kivaa. Nyt pitää miettiä mihin haluun ens syksynä... Hesari ois aika jees, täytyy sanoo. Vietettiin kans kavereiden kanssa yhen synttäreitä, pidettiin hauskaa ja annettiin sille yks mahtavimmista lahjoista ikinä: semmonen Sherlock Holmes -hattu, oikeelta nimeltään deerstalker (vähän tommonen:)

Enkä voi kyllä kuollaksenikaan muistaa mitä leffoja me sillon katottiin. Hauskaa oli kuitenkin, niinkun meillä tuppaa aina olemaan... Niiden synttäreiden takii en päässy ekalle ryhmänohjaajakurssiviikonlopulle, mikä ei kyl ihan hirveesti haitannu sillon. Jälkikäteen kyl harmitti.

(Snif, Mufasa on just kuollu...)

SITTEN, huhtikuussa, mulla oli riparin eka osa! Mä oon siis Lähetysseuran riparilla, joka on kahessa osassa: pääsiäisloma ja heinäkuun eka viikko. Siellä oli ihan älyttömän hauskaa, sain uusia ystäviä ja odotan ihan älyttömästi sitä tokaa osaa.

(Timon ja Pumba ekaa kertaa kuvaan!

HAKUNA MATATA)

Huhtikuussa me juhlittiin sitten seuraavan kaverin synttäreitä. Hänellekin me annettiin kans upee lahja (odotan innolla omia synttäreitä... ne saa luvan keksii mulle yhtä mahtavan): sekoteltiin ite kaheksan eri teelaatuu ja nimettiin ne Sherlock-hahmojen mukaan ja tehtiin niille hienot purkit. Sitten vielä se deerstalkerin omistaja kävi Lontoossa ja osti sieltä upeimman TARDIS-lelun ikinä. Jos et kato Doctor Whota sulla ei oo hajuukaan mistä mä puhun joten en ees yritä selittää. (jos haluut kuulla tarkemmin kysy) Feilasin kans vähän äikän puheessa: rupesin melkeen itkemään kesken sen. Mun stressinlaukenemisreaktio on itku eikä se oo kovin kätevää, usko pois... Huhtikuussa koulu alko taas painaa aika lailla, kokeita rupes olemaan enemmän ja muutenkin koulu rupes vaatimaan lisää. Stressaannuin vähän, mikä taas lisäsi tekosyitä sille, etten kirjota tänne... Ryhmänohjaajakurssin tokalla viikonlopulla olin vähän ulkopuolinen, mutta kivaa oli ja opin hyödyllisiä asioita...Koulussa tehtiin puheilmaisukurssilaisten kanssa kehyskertomus meiän koulun kevätkonserttiin, esitettiin siellä vähän niinkuin Hyvät ja huonot uutiset ja mä olin yksi kommentaattoreista. Oli ihan hauskaa, tosin välillä oli tositosi vaikee olla repeilemättä kun yksi kaveri vaan ilmeili katsomossa.

Leffoja on viime aikoina tullu käytyy kattomassa aika paljon.
Huhtikuun lopussa kävin kattomassa Nälkäpelin ja The Artistin. Nälkäpeli... mun mielestä tosi hyvin toteutettu sovitus. Kirjat on upeita ja tää toimi toosi hyvin. Taisin itkeä joissain kohdissa, pääosat näytellään tosi hyvin ja muutenkin tosi onnistunut. Gale oltais tosin voitu näyttää vähän monipuolisemmin, enkä ite tykkää sen näyttelijästä yhtään, joten en tykänny leffa!Galesta melkeen ollenkaan.

The Artist oli kans jotenkin kiva leffa. Tuntu jännältä kattoo mustavalkoista mykkäfilmiä leffateatterissa. Jotenkin tykkäsin leffasta vaikken nyt osaakaan selittää sen tarkemmin. Ei mikään tapaus, u know, mutta tosi... kiva leffa. Se kertoo siitä ajasta, jolloin siirryttiin mykkäelokuvista äänielokuvien maailmaan. Päähenkilö, Jean Dujardinin esittämä George Valentin, on mykkäelokuvatähti, joka jää pois elokuvabisneksestä jä köyhtyy äänimaailmaan siirryttäessä. Nuori tanssija, Bérénice Bejon Peppy Miller on äänielokuvien suurimpia tähtiä, joka pääsi kuuluisuuteen Valentinin siivellä puolivahingossa. Ette ikinä arvaa loppuratkaisua...

Toukokuun puolella kävin kattomassa Kerro, kerro kuvastimen ja The Avengersin (kaksi kertaa).
Kerro, kerro kuvastin ei mun mielestä ollut mikään erityisen hieno ees semmosena lastenleffana miks se on tarkoitettu. Ihan jees mut ei erityisen hyvä. Puvustus oli kyl hieno, mut muuten... nääh. Tosiaan, se on niinkuin Lumikki-tarina, jos joku ei tiiä. Ei siitä sen enempää.

Sitten. The Avengers. Advlhbfanleögsbzehvkdfhnvsd. En oo koskaan aikasemmin pahemmin välittäny supersankarileffoista, mut rakastuin tähän, hyvin toteutetun aivopesun (ja Tumblrin, joka hoiti siitä ison osan) ansiosta kävin kattomassa ja olin myyty. Ite tarina ei oo erityisen erikoinen, hyvä supersankarileffaksi muttei muuten niin. Suurin osa viehätyksestä tulee varmaan näyttelijöistä. Robert Downey Jr:n esittämä Tony Stark/Iron Man (punasessa puvussa etualalla) on upea hahmo vitsaillessaan ja flirttailessaan, Mark Ruffalon Bruce Banner/The Hulk (toi vihreä otus tuolla taustalla) on suloinen ja sydäntäsärkevä (ite muuten samaistun eniten Bruceen näistä vaikka mulla ei olekaan kiivastuessani tapaa muuttua hallitsemattomaksi vihreäksi jättiläismäiseksi hirviöksi), Scarlett Johanssonin Natasha Romanoff/Black Widow (ainoa nainen) on hieno, voimakas naishahmo jonka naiseutta ei korosteta liikaa niinkuin useissa supersankarijutuissa, Jeremy Rennerin Clint Barton/Hawkeye on jotenkin tosi suloinen nuolia ampuva ja rauhallinen 'Legolas' ja kaksi viimestä Avengeria, Chris Evansin Steve Rogers/Captain America (toosi vaikea tunnistaa, toi majesteetillisen näköinen tähtilipun väreihin pukeutunut) ja Chris Hemsworthin Thor (etualalla haarniskassa ja punaisessa viitassa) ovat mun mielestä vähän tylsiä hahmoja, mutta hyvin näyteltyjä kuitenkin. Cap on vähän turhan 'kunnollinen' hahmo, joka tuntuu huutavan FREEDOM joka sekunti. Thorista en taas välitä niin paljon ihan vain sen takia, että hänen veljensä, Loki, on varmaan lempihahmoni koko leffassa. Rakastan sen näyttelijää, Tom Hiddlestonia (josta tulen kyllä selittämään aika paljon, valmistautukaa vain), ja Tumblrin ansiosta saan koko ajan hirveitä Loki-feelsejä. Loki siis on leffan pahis, jumala Asgardista, joka yrittää valloittaa maailman joidenkin ulkoavaruuden örkkilöiden avulla. Loki... miten mä voin selittää mun tunteet sitä tyhmää hahmoa kohtaan? Väärinymmärretty, hyljeksitty Thorin adoptioveli, joka uskoo olevansa parempi kuin kaikki ihmiset. Sitä hahmoa ei edes oo kirjoitettu erityisen hyvin, se pannaan välillä tekemään asioita joita se ei normaalisti tekisi, mutta se näytellään niin upeasti. Tässä, katsokaa sen typeränihanaa naamaa:

Unf ehkä mä lopetan tästä leffasta puhumisen ennen kuin te kaikki hakkaatte ruutunne rikki. Kannattaa käydä kattomassa. Ihan tosi. Rakastuin siihen sen verran että kävin kattomassa kahdesti.

Ehkä mä nyt oon kirjoittanut tarpeeksi tältä kerralta, saatan aloittaa jo tänään seuraavan postauksen koska ihan viime aikoina mulle on tapahtunut kaikkea jännä mutten välttämättä saa sitä tänään valmiiksi. Heipähei siis vaan kaikille!
(Muuten: olisi kiva tietää lukeeko kukaan täällä tätä enää nykyään, joten painakaa jookos nappuloita/laittakaa kommenttia ja ilmoittakaa itestänne ;))

Comeback

Heippulei!

Anteeksi hirveesti etten oo kirjottanu aikoihin, ei oo vaan ollu yhtään semmonen fiilis ja kun tossa pari viikkoo sitten aloin kirjottaa ni en saanu sitä loppuun enkä sitten jatkanukkaan sitä... Nyt kuitenkin tuli taas semmonen olo että tuun ilmoittelemaan itestäni ees lyhyellä viestillä, enkä sen enempää jaksa pyydellä anteeks enkä selitellä. Jos mahollista yritän taas tiivistää tahtia.

Okei, pyörrän sanani vähän selittelyä vielä: mä teen tätä blogia vaan huvin vuoks enkä mä haluu ottaa tästä sen enempää paineita. Te ootte ihania ja oon pahoillani, mutta mul on tarpeeks stressii muustakin elämästä niin en haluu saada tästä. Tuskin kuitenkaan täysin lopetan kirjottamista. Nyt sitten kivempiin aiheisiin, jookos?

JEE, koulua on enää reilu viikko jäljellä ja sit päästään ansaitulle kesälomalle! Tää vuosi on ollu aika rankka, stressi painanu ainakin hissan ja kemman (jotka loppuu tänä vuonna) osalta. Hissan varsinkin. Se on ollu mulle sen verran tärkee aine että oisin halunnu että se pysyis kymppinä mut saa nähä, uskon et se laskee ysiin mut pidän peukut pystyssä... Nyt ei oo enää aikaa stressata, huomenna keskiviikkona on viimeinen koe (matikka) ja numerot annetaan huomenna. Loppu kouluvuosi on sitten melkeen vaan retkeilyy ja relaamista. Kesälle mulla on ihan sikana kaikkii upeita suunnitelmia, mut mä teen niistä oman postauksen, ok?

Mä oon tällä hetkellä ihan älyttömän innoissani partiosta. Oon tänä keväänä käyny ryhmänohjaajakurssin ja ens syksynä saan yhen (tai ehkä kahen) kaverin kanssa ikioman ryhmän kymmenenvuotiaita tyttöjä. Täl viikol oon ollu johtamassa jo yhtä kokousta ja torstaina meen sitten niiden mun tulevien lasten kokoukseen. Oon ihan sika innoissani - ja jännittynyt. Jännittää hirveesti: jos ne ei tykkää musta, jos ne tykkää musta, jos mä en osaa, jos mä osaan, mitä me tehään, jos mä en opi niiden nimii, jos mä mokaan... stressaavalle tyypille niin kuin mä se on vähän rasittavaa.

Mutta nyt mä rupeen kattomaan Doctor Whota (yks mahtavimmista sarjoista ikinä! Yle 2, ma-to 20.00) joten tässä tää nyt oli ja yritän kirjottaa pian uudestaan!

Moikka vaan!

Kevät.

Nyt se on varmasti täällä.

Normaali ihminen tunnistaa kevään lintujen laulusta tai lumen sulamisesta tai ilmojen lämpenemisestä.

Elanor tunnistaa sen siitä, että pihalla kaatuu liian herkästi kovalle asfaltille jolla on kahden sentin kerros soraa ja sotkee farkut ja ekaa päivää päällä olevan paidan täydellisesti kuraan ja satuttaa kätensä.

Oon aina yhtä onnekas ♥

Että hei vaan kaikille, en ole kuollut ja olen kovin pahoillani siitä etten ole postaillut taas aikoihin.

Mimiikkaa

Hellou.

Pyydän anteeks että mun postaukset on vaan harventunu ja laatu huonontunu vielä entisestäänkin. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, ettei mun elämässä tapahdu mitään mikä vois jotakuta muuta kiinnostaa. Ja siitä, että vaikka olenkin koneella melko paljon (ainakin vanhempiani mielestä) vietän kaiken aikani Tumblrissä (tässä tumblr-blogini, jos joku haluaa käydä vilkaisemassa, siellä on kyllä tosi paljon fanituskamaa joten), Skypessä ja kirjoitellen yhtä juttua. Ja kuunnellen musiikkia. Jos netti kestää sen, että Youtube ja Tumblr ovat yhtä aikaa auki, mikä ei aina tapahdu...

Tänä viikonloppuna oon ollut kavereinedi kanssa. Perjantaina suoraan koulusta menin ihanalle ystävälleni toisen ihanan ystävän kanssa yöksi, käytiin ostamassa ruokaa asioita, laitettiin ruokaa, katottiin hulvaton Hei me lennetään -leffa, kirjoitettiin psykedeelisiä näytelmiä, laitettiin lisää ruokaa, juotiin teetä, naurettiin, juteltiin, kuunneltiin musiikkia, painettiin kangaskasseja (mun jäi kesken, jatkan sitä kun saan hankittua itelleni kangasvärit) ja pidettiin ylipäänsä hauskaa. Ja tunnettiin ittemme tosi tehokkaiksi.

Ja sitten mentiin katsomaan yhtä maailman upeimmista asioista - mimiikkaesitystä.

Mä tiedän, että tää kuulostaa tosi tyhmältä (mutta sehän ei ole mitään uutta kun musta on kyse), mutta siellä koin yhdet elämäni ihanimmista hetkistä. Kaksi esiintyjää, kuuluisan Marcel Marceaun kaksi oppipoikaa, olivat loistavia. Nauroin haltioituneena läpi koko show'n ja vannon, että jos mulla on enää koskaan mitään mahollisuutta nähdä ne kaksi niin ostan lipun, maksoi se mitä tahansa.

Tolla videolla näkyy ne kaksi uskomatonta miestä, mutta siellä täytyy olla paikan päällä että tulee se oikea tunnelma. Se oli yksinkertaisesti uskomatonta. 

Jaja nyt lopetan kaikkien häiritsemisen.

Ulkona alkaa olla kevät ja se on ihanaa.

Katotaan kuinka pian postaan uudestaan.

Moikkamoi! ♥

Käsiala-analyysi

Heippulei.

Ystäväni teki (vuoden vanhasta käsialanäytteestä) analyysin siitä, mitä käsialani kertoo minusta. Aattelin nyt tulla sotkemaan sen tänne. Kursiivilla mielipiteeni.

• vaatimaton no, kai mä oon. Niin mä luulen ainakin.
• karttaa julkisuutta mitä täst voi sanoo? en ainakaan hakeudu julkisuuteen erityisesti. Haikailen kyllä välillä. Mut sillai hyvää julkisuutta u know...
• joskus alemmuudentunteita oi kyllä. täysin totta.
• pyrkii realistisuuteen en osaa sanoa yhtään mitään. Ehkä, tai niin jotkut sanoo, mut toisaalta elän pää pilvissä.
• yleensä rauhallinen ja voimia säästävä no joo, jos en oo sekaisin. Mut oon sekaisin tosi usein.
• mahdollinen elämänasenteen innottomuus okei vuos sitten olin aik masentunu aika usein, mut enää tää ei varmaan pidä paikkaansa. Ainakin toivon niin.
• tarkka, pikkumainen, kiinnostunut yksityiskohdista tarkka sillointällöin, pikkumainen joskus (kuten kieliopissa...), kiinnostunut yksityiskohdista... ehkä?
• mieltymykset vaihtelevat (tavallinen murrosiässä) kyllä, on mulla kyllä ne tietyt jotka tuntuu kestävän mut silti. Sulut kertoo kaiken.
• altruistinen (uhrautuva), ekstrovertti (utelias, puhelias) voi kyllä.
• varovainen tai ahdasmielinen varovainen osaan olla, mutten tietääkseni ahdasmielinen.
• ottaa elämän joskus ehkä liiankin totisesti, jännittäjä vuosi sitten kyllä, ei enää. Onneksi.
• ujo juu, ennen kuin muhun tutustuu.
• kurinalainen ja hillitty kröh, sama kuin ujossa.
• säästeliäisyys, lähenee joskus jopa saituutta myönnän.
• elää nykyhetkessä jos nykyhetki on mun pään sisäisissä sekoiluissa ja fantasioissa niin kyllä. Nojaa, kyl oikeesti ainakin välillä.
• pitää juoruilemisesta ja sosiaalisista kontakteista täytyy myöntää.
• nuoren naisen käsiala no sehän on hyvä. Kai.
• vakaa, sitkeä ja tasapainoinen jaa. Ehkä. En oo ajatellut.
• kehittynyt velvollisuudentunto semmoinen löytyy.
• toivoo elämän olevan rauhallista ja säännönmukaista kylhän mä aina haikailen sen Suuren Seikkailun perään mut ehkä mä oikeesti oon ihan tyytyväinen kun on rauhallista. Ei saa olla kuitenkaan liian kaavamaista.
• ei myöhästele paitsi joka ikinen aamu sovitusta tapaamisesta. En muuten. Ihan oikeesti.
• yksityiskohdat kokonaisuutta tärkeämpiä enpä tuota tiedä. Ehkä. Oon aika perfektionisti.
• paljon ideoita ja hyvä havaintokyky uskon ja toivon näin olevan.
• itsekurillinen/suorasanainen no se itsekurillinen kuvaa mua enemmän. Aattelen paljon sitä mitä muut ajattelee.
• herkkä, lempeä, karttaa epämiellyttäviä asioita tunnistan itseni tuosta.
• itseluottamuksen puute, hermostuneisuus, yliherkkyys, heikko itsehillintä tilanne muuttunut viime vuodesta jonkun verran.
• mielialan vaihtelu, päätökset vaikeita tääkin ehkä muuttunut parempaan suuntaan.
• seurankaipuu, hellyydenkaipuu, touhukkuus, nämä juups lyhytnäköisyys, ei erota jyviä akanoista näistä en tiiä oikeen...
• paljon mielikuvitusta oi kyllä.
• pihi taas. Anteeksi.
• vitkastelija, toisaalta innokas, malttamaton no oikestaan sekä että eli juups, eri asioissa vaan.
• asiallinen osaan olla, helpon tien kulkija en oikein usko.
• aktiivinen, ulospäinsuuntautunut, innokas kyllä.

Semmosta tänään :)

Ei sitten muuta.

Maaliskuu

Heipähei
ja anteeksi se, että olin jo laittanut 'kirjoittavani pian uudestaan' ja siitä on kulunut jo... kauan... yli viikko kuitenkin (laskupää jäi lomalle).
Kerron nyt mitä oon tehny viime aikoina ja pyydän kovasti anteeksi.

Hiihtolomasta iso osa ajasta meni löhöilyyn ja dvdn kattomiseen. Kotoa ei tullut pahemmin liikuttua, tosin tiistaina ja keskiviikkona (ja sen välisen yön) olin yhden uuden ihanan kaverin luona, pidettiin sherlockmaratoni, pelattiin Scotland Yardia (joka on muuten mahtava lautapeli) ja juteltiin ja sellasta, oli ihan mahtavaa. Näiden samojen ihanien ihmisten kanssa vietin kanssa koko sunnuntain, tavattiin ysin aikoihin Pasilan asemalla ja mahtavan pitkän päivän aikana ehittiin mm. ostaa kirpparilta punaisia laukkuja, käydä syömässä, käydä kahvilassa, törmätä Ateneumissa yllättyneen näköiseen bilsan- ja mantsanopeen, puhua, puhua ja puhua sherlockista (ja siinä välissä muustakin), nähdä yksi maailman ihanimmista leffoista johon palaan ihan kohta, roikkua kirjakaupassa ja pitää muuten vaan hauskaa. Raahasin kans järkkäriäni mukana mutten kuitenkaan jaksanu kuvata paljon yhtään.

Toi löytyy Kampin kauppakeskuksesta.

Anteeksi. Sherlockjuttu. Siinä lukee I O U.

En nyt jaksa tylsistyttää teitä kertomalla kovin paljon tästä kuluvasta viikosta. Oon ollu koulussa, ihan perusviikko. Tosin ainoa luokkalaiseni, joka ymmärtää & kestää minua on ollut melkein koko viikon Pariisissa joten mulla on ollut vähän vaikeaa. Ihmiset kun ei jaksa mun sherlockhöpinöitä.
Loin muuten tumblrin, eli jos joku lukijoistani siellä sattuu olemaan niin minut löytää nimellä strawberryjamfieldsforever (älkää kysykö. liittyy vähän sherlockiin) ((:

Nyt siihen asiaan josta mä oikeesti halusin puhua. Taas yksi fandom on saanut musta jäsenen.
Menin sunnuntaina kattomaan Tinker tailor soldier spy (suomeks Pappi lukkari talonpoika vakooja) -leffan ja rakastuin siihen. Kannattaa mennä kattomaan. Upea, upea elokuva.
Rakastan siinä kaikkea. Siinä on ihanan hidas tunnelma, joka kuitenkin vie täysin mukanaan. Hahmot ovat uskottavia ja näyttelijätyö on taivaallista. Musiikkikin on loistavaa. Ja kuvaus ja lavastus ja puvustus ja kaikki. Leffan ikäraja on kyllä 16, mutta olin hirvee pahis ja menin kattomaan sen. Onneksi menin.
Tässä pari kuvaa:

Elokuvan pääosassa on siis Gary Oldman. Ihana näyttelijä, joka teki upean, upean suorituksen tässä leffassa.

Tässä kuvassa näkyy Oldmanin lisäksi yksi eniten palvomistani näyttelijöistä, Benedict Cumberbatch ♥ Myös Bennyn roolityö oli uskomaton. Jos en rakastaisi häntä jo Sherlockin takia olisin nyt yksi hänen faneistaan ihan vaan tämän leffan takia. Bennyllä on maailman ihanimmat poskipäät. Ja se on muutenkin unelma.

Oisin voinu laittaa paljon muitakin kuvia mutta tässä on nyt noi. Sanon vaan että kannattaa kattoa ja että jenkit on tyhmiä kun tää ei voittanut yhtään oscaria. Ens vuonna sitten Hobitti putsaa pöydän.

Tossa sitten vielä vähän soundtrackia jos jotain kiinnostaa semmonen. Ite rakastan.

Anteeks vielä postaustauosta.
Ja muista että Tinker tailor soldier spy on ihana ja Benny on ihana ♥

Hiihtoloma!

Heipähei!

Oon nyt tänään melko iloinen kun loma alkoi viimein. Ehin kyllä tällä viikolla olla koulussa vaan kaks päivää, torstain (penkkarit!) ja perjantain (vanhat!) kun oon ollu kipeenä niinkuin tiedät jos oot lukenu viime postauksiani.

Vähän kuviakin multa nyt löytyy.

Keskiviikkona kipeenä oli tylsää, joten lakkasin kynnet. Niissä lukee SHERLOCKED.

Tais olla maanantain aamiainen - mummin tekemä runebergintorttu,
vadelmia ja hyvä kirja.

Ystävänpäivänä isä toi meille ruusuja ♥

Penkkarit torstaina! Pikkusisko keräsi ja mä söin - mahtava diili.
Tänä vuonna oli ainakin normidumlei, piparidumlei, aplarimangodumleja,
lakudumleja (ei kuvassa), oranssei, sinisii ja punaisii marianneja,
pihlajoita, omareita ja julioita. Nam ♥

Sitten kuvat loppu, joten pitää kertoo ilman kuvia.
Eilen koulussa oli vanhat, on aina yhtä ihanaa kuolata niiden mekkojen perään. Vikana sitten oli vielä valssi jonne kaikki voi mennä tanssimaan ja siellä sitten törmäilin kaikkiin. Oon surkea tanssimaan. Valssin askeleet menee vielä ilman paria mutta sitten jalat menee ihan sekaisin. En osaa viedä enkä seurata. Silti oli kyllä hauskaa pyörähdellä siellä kaikkien keskellä :D

Koulun jälkeen menin ystäväni luo, leivottiin voisilmäpullia, katottiin sitä disneyn vanhaa liisa ihmemaassa-piirrettyä. Omituisin leffa jonka oon ikinä nähny. Oltais haluttu kattoa kaksin karkuteillä, mutta kun ei ollut ni ei voinu mitään. Pullat oli kuitenkin hyviä ja muutenkin oli hauskaa.

Toissapäivänä koulussa oli enkunkoe ja penkkarit. Mä vietin osan välkistä kirjastossa juttelemassa. Oon tylsä ihminen, tiedän sen, mutta ei siellä metelissä ja tungoksessa jaksa olla. Koulun jälkeen jäin sinne vielä juttelemaan aika pitkäksi aikaa, oisin jääny pitemmäksikin mut piti lähteä silmälääkärille.

Saan siis lasit. Sen jälkeen näytän nörtiltä vielä enemmän kuin nyt. Ei siinä mitään (:

Onneks alkoi loma ♥ Mulla ei oo mitään sen ihmeempiä lomasuunnitelmia, jossain vaiheessa käyn kaupungilla, tapaan kavereita, pidän sherlockmaratonin muutaman kaverin kanssa ja ehkä meen yhelle kaverille yöksi... ja koulutöitäkin pitäis tehä...

Epäilen ettei kukaan jaksa lukea liian pitkiä postauksia joten lopetan tähän. Hyvää lomaa itse kullekin ja luultavasti kirjoitan taas pian!