Hyvin vaihtelevalla tahdilla kirjoittelevan viisitoistavuotiaan helsinkiläisen tytön elämää, valokuvia, kirjoituksia ja joskus jopa runoja.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Kevät.

Nyt se on varmasti täällä.

Normaali ihminen tunnistaa kevään lintujen laulusta tai lumen sulamisesta tai ilmojen lämpenemisestä.

Elanor tunnistaa sen siitä, että pihalla kaatuu liian herkästi kovalle asfaltille jolla on kahden sentin kerros soraa ja sotkee farkut ja ekaa päivää päällä olevan paidan täydellisesti kuraan ja satuttaa kätensä.
Oon aina yhtä onnekas ♥


Että hei vaan kaikille, en ole kuollut ja olen kovin pahoillani siitä etten ole postaillut taas aikoihin.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Mimiikkaa

Hellou.

Pyydän anteeks että mun postaukset on vaan harventunu ja laatu huonontunu vielä entisestäänkin. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, ettei mun elämässä tapahdu mitään mikä vois jotakuta muuta kiinnostaa. Ja siitä, että vaikka olenkin koneella melko paljon (ainakin vanhempiani mielestä) vietän kaiken aikani Tumblrissä (tässä tumblr-blogini, jos joku haluaa käydä vilkaisemassa, siellä on kyllä tosi paljon fanituskamaa joten), Skypessä ja kirjoitellen yhtä juttua. Ja kuunnellen musiikkia. Jos netti kestää sen, että Youtube ja Tumblr ovat yhtä aikaa auki, mikä ei aina tapahdu...

Tänä viikonloppuna oon ollut kavereinedi kanssa. Perjantaina suoraan koulusta menin ihanalle ystävälleni toisen ihanan ystävän kanssa yöksi, käytiin ostamassa ruokaa asioita, laitettiin ruokaa, katottiin hulvaton Hei me lennetään -leffa, kirjoitettiin psykedeelisiä näytelmiä, laitettiin lisää ruokaa, juotiin teetä, naurettiin, juteltiin, kuunneltiin musiikkia, painettiin kangaskasseja (mun jäi kesken, jatkan sitä kun saan hankittua itelleni kangasvärit) ja pidettiin ylipäänsä hauskaa. Ja tunnettiin ittemme tosi tehokkaiksi.

Ja sitten mentiin katsomaan yhtä maailman upeimmista asioista - mimiikkaesitystä.
Mä tiedän, että tää kuulostaa tosi tyhmältä (mutta sehän ei ole mitään uutta kun musta on kyse), mutta siellä koin yhdet elämäni ihanimmista hetkistä. Kaksi esiintyjää, kuuluisan Marcel Marceaun kaksi oppipoikaa, olivat loistavia. Nauroin haltioituneena läpi koko show'n ja vannon, että jos mulla on enää koskaan mitään mahollisuutta nähdä ne kaksi niin ostan lipun, maksoi se mitä tahansa.
Tolla videolla näkyy ne kaksi uskomatonta miestä, mutta siellä täytyy olla paikan päällä että tulee se oikea tunnelma. Se oli yksinkertaisesti uskomatonta. 

Jaja nyt lopetan kaikkien häiritsemisen.
Ulkona alkaa olla kevät ja se on ihanaa.
Katotaan kuinka pian postaan uudestaan.
Moikkamoi! ♥

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Käsiala-analyysi

Heippulei.

Ystäväni teki (vuoden vanhasta käsialanäytteestä) analyysin siitä, mitä käsialani kertoo minusta. Aattelin nyt tulla sotkemaan sen tänne. Kursiivilla mielipiteeni.

  • vaatimaton no, kai mä oon. Niin mä luulen ainakin.
  • karttaa julkisuutta mitä täst voi sanoo? en ainakaan hakeudu julkisuuteen erityisesti. Haikailen kyllä välillä. Mut sillai hyvää julkisuutta u know...
  • joskus alemmuudentunteita oi kyllä. täysin totta.
  • pyrkii realistisuuteen en osaa sanoa yhtään mitään. Ehkä, tai niin jotkut sanoo, mut toisaalta elän pää pilvissä.
  • yleensä rauhallinen ja voimia säästävä no joo, jos en oo sekaisin. Mut oon sekaisin tosi usein.
  • mahdollinen elämänasenteen innottomuus okei vuos sitten olin aik masentunu aika usein, mut enää tää ei varmaan pidä paikkaansa. Ainakin toivon niin.
  • tarkka, pikkumainen, kiinnostunut yksityiskohdista tarkka sillointällöin, pikkumainen joskus (kuten kieliopissa...), kiinnostunut yksityiskohdista... ehkä?
  • mieltymykset vaihtelevat (tavallinen murrosiässä) kyllä, on mulla kyllä ne tietyt jotka tuntuu kestävän mut silti. Sulut kertoo kaiken.
  • altruistinen (uhrautuva), ekstrovertti (utelias, puhelias) voi kyllä.
  • varovainen tai ahdasmielinen varovainen osaan olla, mutten tietääkseni ahdasmielinen.
  • ottaa elämän joskus ehkä liiankin totisesti, jännittäjä vuosi sitten kyllä, ei enää. Onneksi.
  • ujo juu, ennen kuin muhun tutustuu.
  • kurinalainen ja hillitty kröh, sama kuin ujossa.
  • säästeliäisyys, lähenee joskus jopa saituutta myönnän.
  • elää nykyhetkessä jos nykyhetki on mun pään sisäisissä sekoiluissa ja fantasioissa niin kyllä. Nojaa, kyl oikeesti ainakin välillä.
  • pitää juoruilemisesta ja sosiaalisista kontakteista täytyy myöntää.
  • nuoren naisen käsiala no sehän on hyvä. Kai.
  • vakaa, sitkeä ja tasapainoinen jaa. Ehkä. En oo ajatellut.
  • kehittynyt velvollisuudentunto semmoinen löytyy.
  • toivoo elämän olevan rauhallista ja säännönmukaista kylhän mä aina haikailen sen Suuren Seikkailun perään mut ehkä mä oikeesti oon ihan tyytyväinen kun on rauhallista. Ei saa olla kuitenkaan liian kaavamaista.
  • ei myöhästele paitsi joka ikinen aamu sovitusta tapaamisesta. En muuten. Ihan oikeesti.
  • yksityiskohdat kokonaisuutta tärkeämpiä enpä tuota tiedä. Ehkä. Oon aika perfektionisti.
  • paljon ideoita ja hyvä havaintokyky uskon ja toivon näin olevan.
  • itsekurillinen/suorasanainen no se itsekurillinen kuvaa mua enemmän. Aattelen paljon sitä mitä muut ajattelee.
  • herkkä, lempeä, karttaa epämiellyttäviä asioita tunnistan itseni tuosta.
  • itseluottamuksen puute, hermostuneisuus, yliherkkyys, heikko itsehillintä tilanne muuttunut viime vuodesta jonkun verran.
  • mielialan vaihtelu, päätökset vaikeita tääkin ehkä muuttunut parempaan suuntaan.
  • seurankaipuu, hellyydenkaipuu, touhukkuus, nämä juups lyhytnäköisyys, ei erota jyviä akanoista näistä en tiiä oikeen...
  • paljon mielikuvitusta oi kyllä.
  • pihi taas. Anteeksi.
  • vitkastelija, toisaalta innokas, malttamaton no oikestaan sekä että eli juups, eri asioissa vaan.
  • asiallinen osaan olla, helpon tien kulkija en oikein usko.
  • aktiivinen, ulospäinsuuntautunut, innokas kyllä.
Semmosta tänään :)
Ei sitten muuta.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Maaliskuu

Heipähei
ja anteeksi se, että olin jo laittanut 'kirjoittavani pian uudestaan' ja siitä on kulunut jo... kauan... yli viikko kuitenkin (laskupää jäi lomalle).
Kerron nyt mitä oon tehny viime aikoina ja pyydän kovasti anteeksi.

Hiihtolomasta iso osa ajasta meni löhöilyyn ja dvdn kattomiseen. Kotoa ei tullut pahemmin liikuttua, tosin tiistaina ja keskiviikkona (ja sen välisen yön) olin yhden uuden ihanan kaverin luona, pidettiin sherlockmaratoni, pelattiin Scotland Yardia (joka on muuten mahtava lautapeli) ja juteltiin ja sellasta, oli ihan mahtavaa. Näiden samojen ihanien ihmisten kanssa vietin kanssa koko sunnuntain, tavattiin ysin aikoihin Pasilan asemalla ja mahtavan pitkän päivän aikana ehittiin mm. ostaa kirpparilta punaisia laukkuja, käydä syömässä, käydä kahvilassa, törmätä Ateneumissa yllättyneen näköiseen bilsan- ja mantsanopeen, puhua, puhua ja puhua sherlockista (ja siinä välissä muustakin), nähdä yksi maailman ihanimmista leffoista johon palaan ihan kohta, roikkua kirjakaupassa ja pitää muuten vaan hauskaa. Raahasin kans järkkäriäni mukana mutten kuitenkaan jaksanu kuvata paljon yhtään.
Toi löytyy Kampin kauppakeskuksesta.
Anteeksi. Sherlockjuttu. Siinä lukee I O U.

En nyt jaksa tylsistyttää teitä kertomalla kovin paljon tästä kuluvasta viikosta. Oon ollu koulussa, ihan perusviikko. Tosin ainoa luokkalaiseni, joka ymmärtää & kestää minua on ollut melkein koko viikon Pariisissa joten mulla on ollut vähän vaikeaa. Ihmiset kun ei jaksa mun sherlockhöpinöitä.
Loin muuten tumblrin, eli jos joku lukijoistani siellä sattuu olemaan niin minut löytää nimellä strawberryjamfieldsforever (älkää kysykö. liittyy vähän sherlockiin) ((:

Nyt siihen asiaan josta mä oikeesti halusin puhua. Taas yksi fandom on saanut musta jäsenen.
Menin sunnuntaina kattomaan Tinker tailor soldier spy (suomeks Pappi lukkari talonpoika vakooja) -leffan ja rakastuin siihen. Kannattaa mennä kattomaan. Upea, upea elokuva.
Rakastan siinä kaikkea. Siinä on ihanan hidas tunnelma, joka kuitenkin vie täysin mukanaan. Hahmot ovat uskottavia ja näyttelijätyö on taivaallista. Musiikkikin on loistavaa. Ja kuvaus ja lavastus ja puvustus ja kaikki. Leffan ikäraja on kyllä 16, mutta olin hirvee pahis ja menin kattomaan sen. Onneksi menin.
Tässä pari kuvaa:
Elokuvan pääosassa on siis Gary Oldman. Ihana näyttelijä, joka teki upean, upean suorituksen tässä leffassa.
Tässä kuvassa näkyy Oldmanin lisäksi yksi eniten palvomistani näyttelijöistä, Benedict Cumberbatch ♥ Myös Bennyn roolityö oli uskomaton. Jos en rakastaisi häntä jo Sherlockin takia olisin nyt yksi hänen faneistaan ihan vaan tämän leffan takia. Bennyllä on maailman ihanimmat poskipäät. Ja se on muutenkin unelma.
Oisin voinu laittaa paljon muitakin kuvia mutta tässä on nyt noi. Sanon vaan että kannattaa kattoa ja että jenkit on tyhmiä kun tää ei voittanut yhtään oscaria. Ens vuonna sitten Hobitti putsaa pöydän.
Tossa sitten vielä vähän soundtrackia jos jotain kiinnostaa semmonen. Ite rakastan.

Anteeks vielä postaustauosta.
Ja muista että Tinker tailor soldier spy on ihana ja Benny on ihana ♥